Mukavaa, että olet löytänyt blogin pariin. Tällä kertaa käsittelemme blogissa rikosprosessia yleisesti. Mikä on rikosprosessi, mitä prosessissa tapahtuu ja kuka on vastuussa prosessin eri osa-alueiden hoitamisesta. Toivottavasti löydät aiheesta hyödyllistä tietoa blogista.

Mikä on rikos?

Rikokseksi luokitellaan teot ja laiminlyönnit, jotka ovat oikeudenvastaisia ja laissa rangaistavaksi säädettyjä. On olemassa erilaisia rikoksia, joista keskeisimpiä ovat henkeen- ja terveyteen kohdistuvat rikokset, varallisuusrikokset, talousrikokset, seksuaalirikokset ja ympäristörikokset. Rikoslaissa on säädetty eri rikosten tunnusmerkistöt sekä rikosoikeudellista vastuusta. Rikoksesta rangaistavuuden edellytyksenä on, että se on tehty tahallaan tai tuottamuksellisesti ja, että henkilö on ollut rikoksen tekohetkellä syyntakeinen. Rikoslain kanssa voi joutua tekemisiin, vaikka itse ei rikoksentekijä olisikaan. Rikoksentekijän lisäksi, voi lain kanssa joutua tekemisiin myös uhrina tai todistajana.

Rikosprosessi alkaa rikosilmoituksesta

Rikosprosessi lähtee liikkeelle siitä, että tehdään rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoitus on tarpeellinen sen vuoksi, että rikosta voidaan alkaa tutkimaan ja myös siksi, että siitä voidaan hakea vahingonkorvauksia. Rikosilmoitus on mahdollista tehdä millä tahansa poliisiasemalla, mutta sitä tutkii yleensä sen alueen poliisi, missä teko on tapahtunut. Poliisiasemalla rikosilmoitukset kirjataan poliisiasian tietojärjestelmään ja tämä saattaa kestää muutamasta päivästä viikkoihin. Kun rikos on kirjattu järjestelmään, on sillä oma rikosilmoitusnumero, jonka avulla rikoksesta voi kommunikoida jatkossa poliisin kanssa.

Miten rikosprosessi etenee rikosilmoituksen jälkeen?

Kaikki poliisille ilmoitetut rikokset esikäsitellään, jonka jälkeen ne priorisoidaan niiden kiireellisyyden perusteella. Yleensä vähemmän vakavammat rikokset käsitellään vakavampien rikosten jälkeen, mutta vaikka niiden käsittelyssä saattaisi kestää kauemmin, käsitellään kaikki poliisille ilmoitetut rikokset. Esikäsittelyn jälkeen tehdään rikoksesta esitutkinta, jos poliisi epäilee, että asiassa on tapahtunut rikos. Jos esitutkintaa ei aloiteta, saa rikosilmoituksen tekijä siitä tiedon. Jos esitutkinta aloitetaan, tutkitaan siinä asiaa tarkemmin, mitä on tapahtunut, mitä vahinkoja rikos on aiheuttanut, mitä vaatimuksia asianomistajalla on asiassa. Esitutkinta vaiheessa poliisi kuulee sekä rikoksen uhria, epäiltyä ja mahdollisia todistajia. Esitutkinnan jälkeen poliisi tekee päätöksen, lopetetaanko vai jatketaanko asian käsittelyä. Esitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan, joka tehdään esitutkinnassa hankitun selvityksen perusteella. Tämän jälkeen prosessi etenee sen mukaan, katsooko syyttäjä, että syytekynnys ylittyy. Asianajotoimisto Tapio Mäkelä Oy tarjoaa asianajopalvelut, myös rikosasioissa.